HomeEräjärven TupateatteriKuvagalleria & Artikkelit

Kuvagalleria ja Artikkelit | Puhelinluettelo

Oriveden Sanomta/Anne Kotipuro:

 Minä olen Minna Canth – tarinoita tasa-arvosta ja kohtaamisesta, joka sai kantaesityksensä sopivasti Minna Canthin päivän aattona, on työryhmän itse koostama, koko harjoituskauden mittaisen matkan lopputulema, joka vie moniin eri maailmoihin. Sille lähtiessään eivät tekijätkään vielä tienneet, mihin se heidät johtaa.

En halunnut mennä etukäteen harjoituksiin katsomaan Eräjärven Tupateatterin Minä olen Minna Canth -esitystä, koska halusin kokea sen yhtä tuoreena kuin muutkin katsojat. Se oli viisas päätös. Kenraalissa yllätyin, vaikutuin, liikutuinkin.

Katsoja ei ole tässä paketissa ulkopuolinen, vaan osallinen. Jopa niin osallinen, että kysyttäessä oma ikivanha, yhä kipeä tasa-arvottomuuden kokemus livahtaa kuin vahingossa huulilta. Oho, mistä se nyt tuli? Mutta ei kannata pelätä, väkisin ei ketään raahata näytelmään mukaan.
Katsomossa ei istuta tuoliriveissä, vaan Seuratalolle on sisustettu kahvilamiljöö, vai pitäisikö sanoa salonki? Väliaikatarjoilut kannetaan vieraille pöytiin, ja kahvin tai teen lomassa meitä haastetaan myös omaan ajatteluun. Keskustelua tällainen istumajärjestely ainakin ruokkii. Minna Canthin ympärilleen Kuopiossa kokoama kirjallinen Kanttilan salonki taas herätetään näyttämöllä toviksi henkiin.

Vahvasti tähän päivään liittyvät pohdiskelut lähestyvät tasa-arvoa eri näkökulmista. Kokemuksia, oivalluksia ja havaintoja on koottu paitsi työryhmältä itseltään, myös kyselyllä Eräjärven koululaisilta sekä käsiohjelman mukaan Opiston kirjoittajalinjalaisiltakin. Siksi mielipiteiden kirjosta onkin tullut niin runsas. Se on ihmisen puhetta ihmiselle.
Kaikessa tässä puheenpaljoudessa on vaarana sortua paatokselliseen saarnaamiseen, jolle taidan olla hiukan yliherkkä. Mutta ei, siltä säästytään. Esiintyjien aitous, lämmin keskinäinen kemia ja tietty nöyryys tekemisessä pitävät huolen siitä, ettei tähän sudenkuoppaan pudota.

Esitykseen on kuvattu myös videopätkiä, mutta ne jäävät väkisin hiukan irrallisiksi. Ehkä niillä halutaan alleviivata yhteyttä nykyhetkeen, mutta kovin suurta lisäarvoa ne eivät ainakaan minulle tuoneet, kun vielä videokuvan edessä käy jatkuva liike.
Rinnakkain näiden pohdintojen kanssa eteemme vyörytetään pala palalta päähenkilö Minna Canthin elämänvaiheita. Juonta kuljetetaan nokkelasti osin kirjeiden kautta.
Minna löytää oman kutsumuksensa opetustyöstä, mutta sitäkin koetellaan traagisten perhetapahtumien vaatiessa häntä välillä lähtemään seminaarista.

Lopulta opinnot jäävät kesken avioliiton takia, eihän nuorelle rouvalle 1800-luvulla sopinut opiskella. Jo seminaariin pääsy oli tytöille ihme sinänsä. Osaammeko antaa arvoa tämän päivän mahdollisuuksille valita vapaasti, mitä haluamme opiskella?

Leimallista päättäväiselle Minnalle on vahva pyrkimys itsellisyyteen, mutta rakastuminen, avioliitto ja lasten paljous – kaikkiaan 7 lasta 14 vuoden sisällä – muokkaavat häntäkin, vaan eivätpä pysty nitistämään. Leskeksi jäätyään päättäväinen nainen osoittaa bisnesnaisen taitonsa, kangaspakat vain vilistävät silmissä.
Tupateatterissa Minnan hametta kantaa neljä eri näyttelijää nuoresta Silja Sutisesta Aino Lammiin ja edelleen Johanna Lindroosista Sirkka Grönqvistiin. Vaihdot tapahtuvat hametta riisuen ja pukien keskellä näyttämöä, eivät kulisseissa.

Näyttämö on pelkistetty, eikä tekstin voimaa hämärretä joutavalla sälällä, vaan lähinnä tuetaan tarkoin valituilla symbolisilla esineillä. Puvustus on yhtä niukkaa: kaikki ovat yhdenmukaisesti mustissa.

Keskeiseksi esineeksi näyttämöllä nousee pysyvyyttä edustava kaunis vanhanmallinen keinutuoli.
Ohjaaja Jarmo Skön ja työryhmä, te kosketitte! Teette Minna Canthin vereksi ja lihaksi, mutta ette tyydy vain kuvittamaan historiaa, vaan tuotte Minnan ajatuksineen keskelle tätä päivää! Lisäpisteet kirjailija Sirpa Kähkösen ottamisesta mukaan tekstinsä kautta.

Rooleissa: Sari Alhola-Piipponen, Sirkka Grönqvist, Teemu Heikkinen, Irma Koskela, Atte Lahtinen, Aino Lammi, Johanna Lindroos, Outi Söderholm, Silja Sutinen ja Tero Viljanen.

Minä olen Minna Canth Eräjärven Tupateatterissa Seuratalolla vielä 25.3., 26.3., 29.3. ja 1.4.

 

 

Katsojien Kommentteja:

Minä olen Minna Canth:

- ihana, antoi tulevaisuuden uskoa

- mahtava!

- miten voi tällaisessa pikkukylässä olln näin hyvää teatteria! Uskomatonta!

 

KIRJE:

Hei!
Tiina Kuisman kautta olen saanut tietoa hienosta teatteriprojektistanne. Suurella ilolla ja ylpeydellä olen miettinyt sitä ihmeellistä asiaa, että olette ottaneet minut ja ajatukseni mukaan työhönne.
Kiitän lämpimästi tästä kunniasta ja toivotan teille hienoja ja inspiroituneita lisäesityksiä. Minä en valitettavasti pääse paikalle niihinkään, kun olen luvannut olla mukana työssä HelsinkiLit-kirjallisuusfestivaalilla, joka on juuri samaan aikaan toukokuun puolenvälin tienoolla.
Mutta toivotan hienoa kevätaikaa ja suotuisia tullia tulevillekin hankkeillenne!
Parhain terveisin
Sirpa Kähkönen


Julkaisemme mielellämme myös katsojien kommentteja, lähetä kommenttisi esityksestä osoitteeseen: Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

 

 

 

Yleisökommentteja Puhelinluettelosta:

"Kiitos mahtavasta ensi-iltanäytöksestä! Oli kyllä tosi hyvä!"

"Kyllä muuten kantsii mennä hihittelemään tai vaikka ihan ääneen nauramaan!"

"Kyllä loistava oli!"

"Kannattaa ihan oikeesti varata päivä tätä varten. Nautin niin täysin ensi-illasta ettei pitkään aikaan oo ollu niin hauskaa!!!! Huippu näyttelijät, huippu tekniikka! Huippu ohjausl! Huh!!!!!"

"Ensi-ilta oli upea."

"Viihdyttävä esitys, kiitos Tupiksen väelle!"

"Oli hyvä ja todella hauska!"

 


Purkiainen 10/2016 | Reijo Kahelin

Eräjärvellä valmistetaan kolmea näytelmää

Eräjärvellä valmistellaan kolmea näytelmää Kolmen ensi-illan valmistaminen kolmen kuukauden sisällä pienen kylän voimin ei ole kovin tavallista, vaikka avuksi olisikin saatu muutama henkilö kylän ulkopuolelta. Niin se kuitenkin tehdään Oriveden Eräjärvellä. Kylää voi varsin perustellusti kutsua teatterikyläksi.

Lastenteatteri Junnutupis sekä aikuisemman väen Tupateatteri ja Rönnin Kesäteatteri vuorottelevat harjoitusiltojaan Eräjärven Seuratalossa. Kesäteatterin väki on hakenut ylimääräisten lukuharjoitustensa tilaksi jo muitakin paikkoja.

Ensimmäiseksi ehtii ensi-iltaansa Tupateatterin esitys. Esityksen kohteena on ohjaaja Jarmo Skönin luonnehdinnan mukaan röyhkeästi ja häikäilemättömästi tehtävä, mutta lämminhenkinen komedia alueen ihmisistä ja ilmiöistä, yrityksistä ja erehdyksistä.

Komedian pohjana klassikkoteos

Tupateatterin valitsema näytelmä perustuu suomalaiseen klassikkoon, joka on vuosittain tavoittanut yli 90 prosenttia väestöstä. Teoksen nimi on Puhelinluettelo. Näytelmäksi klassikkoteoksen on kirjoittanut Tuomas Parkkinen. Saman kirjoittajan käsialaa oli myös viime kesänä Rönnillä nähty Kekkosesta kertonut näytelmä.

Parkkinen on näytelmän kirjoittamisvaiheessa todennut, että puhelinluettelo sisältää hyvän juonen. Siinä on sopivasti jännitystä, huumoria ja rakkautta. Ja myös yllättävä loppuratkaisu.

Tämä suomalaisille tärkeä, vuosittain ilmestyvä, nyt jo katoavaksi ilmiöksikin kutsuttava kirja pitää otteessaan. Varmaan jokainen on puhelinluettelon käteensä saatuaan joskus tarkistanut, että mainitaanko hä- net siinä. Ja ehkäpä keltaisiltakin sivuilta saattaisi joku näppärä tarjous löytyä.

Saattaa olla, että Tupateatteriin on yleisöryntäys juuri tuosta samasta syystä. Tarjouksien perässä juoksevat katsojat halajavat tietää, mainitaanko juuri hänet teatteriesityksessä.

Pohjana kuvitteelliset tositapahtumat

Vaikka esityksessä ei todennäköisesti yksittäishenkilöitä mainita sen enempää Eräjärveltä kuin muualtakaan Orivedeltä ja tarjouksetkin saattavat löytyä vain Tupateatterin kahvion puolelta, kannattaa näytelmä lähteä katsomaan. Komedian sydämessä kulkee kolme kuvitteellista ja rakkaudentäyteistä tositapahtumaa, joiden kautta pääset tutustumaan kymmeniin eri henkilöhahmoihin, joihin 12-henkinen näyttelijä- ryhmä taipuu. Pääset myös päättämään sen, voiko näyttelijä olla hauska, vaikka hän lukisi puhelinluetteloa.

Eräjärven Tupateatterin esittämänä Tuomas Parkkisen näytelmä Puhelinluettelo saa ensi-iltansa perjantaina 18.3. Maaliskuun puolella on vielä kolme muuta esitystä. Huhtikuun alkupuoliskolla näyttämölle noustaan kuudesti.

Lapsilla oma, kesäteatterissa lainattu teksti

Lastenteatteri Junnutupis toteuttaa jälleen ryhmän itsensä käsikirjoittaman näytelmän Ronin taikamaailma. Esityksen ensi-ilta on ti 5.4. ja sitä esitetään yhteensä neljä kertaa. Tavoitteena on viedä esitys myös Oriveden kansalaisopiston Kevätkirmaukseen osoituksena siitä, että lapset pystyvät Jarmo Skönin ohjauksessa melkein vaikka mihin.

Kesän tapahtumaksi saapuu Siltalan pehtoori Rönnin kesäteatteriin. Arto Seppälän näytelmäksi dramatisoima ja Skönin kesäteatterin näyttämölle ohjaama teksti sisältää monenlaisia kommelluksia. Rönnissä esitetään nyt ensi kertaa tällainen romantiikkaa pursuava huumorintäyteinen komedia, josta on tehty parikin suomalaista elokuvaversiota.

Rönniin tulee mukaan myös kokonainen ja elävä hevonen niin kuin kartanoelämässä 1900-luvun alkupuolella tarvittiin. Nyt ei siis enää riitä parin vuoden takaisen Suomen hevosen tapaan pelkkä hevosen pää.

Kesäteatterin aikataulutkin uuden näytelmän ovat uudistuneet sikäli, että ensi-ilta on jo ennen juhannusta lauantaina 18.6. Esityksiäkin on ennakkonäytös mukaan lukien yhteensä 17 eli pari enemmän kuin aiempina vuosina.

Go to top