Design & Features

Akkaralli

Eräjärven Tupateatteri 2013

Henkilöt:

Bertta Hurmalainen

Ritva Sirén

Veijo Hurmalainen
hänen poikansa

Tero Viljanen keväällä/
Teemu Heikkinen syksyllä

Tuulia Kekäläinen

Eissi Kauppinen

Toistuvan Ulpu
naapurin leski

Ulpu Siponen

Cunilla Kuikansalo-
Hyppöläinniemi

Tarja Lahti

Suvi Kesänen

Lila Lähde

Hilkka Mertanen
taksiautoilija

Sirkka Grönqvist

Vello Kuusimäe

Teemu Heikkinen keväällä/
Pyry Raita-aho syksyllä

 

Käsikirjoitus: Heikki Luoma
Ohjaus Jarmo Skön
Valojen ja äänien ajo: Jarkko Koskela
Lavastuksen suunnittelu: Jarmo Skön ja työryhmä
Puvustuksen suunnittelu: Jarmo Skön ja työryhmä
Musiikkidramaturgian suunnittelu: Jarmo Skön
Lavastuksen toteutus: Seppo Grönqvist
Jarkko Koskela
Marja-Leena Viljanen
ja työryhmä
Tarpeisto: Työryhmä
Puvustuksen toteutus: Työryhmä
Juliste: 

Sanna Hellekoski
Janina Ahlfors
Jarmo Skön

Valokuvat:

Sanna Hellekoski

Käsiohjelma: Sanna Hellekoski
Internet-sivujen päivitys: Anne Kahelin
Tuotanto: Eräjärven Tupateatteri / 
Eräjärven Työväen Näyttämö ry
Tekijänoikeudet: Suomen Näytelmäkirjailijaliitto
Ensi-ilta Pe 15.3.2013 klo 19
Kesto

n. 2 tuntia (sis. väliaika)

  Tupateatteri toimii osan harjoituskaudesta Oriveden seudun kansalaisopiston opintopiirinä

KUVIA AKKARALLISTA

Rikos ja Rakkaus

Rönnin Kesäteatteri 2012

Henkilöt:

Marsipaani Räikkönen Mika Ruokonen
Torsti Rautapää
rikosylikomisario
Reijo Kahelin
Vertti Räikkönen Suvi Lindell-Mäkelä
Saara Suurperkiö Eissi Kauppinen
Sarlotta Juurakko Suvi Lindell-Mäkelä
Aurora Arhipova Eissi Kauppinen
Kuuluttaja Maikki Pajunen
Laina Räikkönen Sanna Hellekoski
Raija Pahka
hautausurakoitsija
Anne Kahelin
Kristiina Mustamäki Anne Kahelin
Rva Alfhild Räikkönen Tarja Lahti
Ylihoitaja Lahja Kaakkuri Anne Kahelin
Paavo Karhu Teemu Heikkinen
Jussi Rosenström
konstaapeli
Teemu Heikkinen
Pastori Antero Rikkilä Tapio Laaksonen
Karolus Hirttiö Irma Koskela
Ambulanssikuski Toikka Riku Seppälä
Ambulanssikuski Sirkiä
Tapio Laaksonen
Kasimir Vartio
taparikollinen
Riku Seppälä
Arkadi Arhipov Mika Ruokonen
Anja Huttu-Lempke Maikki Pajunen
Keskus Sanna Hellekoski
Kuvaaja Reijo Kahelin
Suntio Riku Seppälä
Mauri Kildenstamm
konstaapeli
Suvi Lindell-Mäkelä
Poliisi Sanna Hellekoski
Topi Räikkönen
taparikollinen
Tapio Laaksonen
Joukkokohtauksissa näyttelijöillä
myös muita rooleja.
Kirjoittanut Jari Tervo
Dramatisointi Pekka Milonoff ja
Hanna Kirjavainen
Ohjaus Jarmo Skön
Lavastus Janina Ahlfors
Puvustus Janina Ahlfors
Musiikki Suvi Lindell-Mäkelä
Sanna Hellekoski
Jarmo Skön
Lavastuksen toteutus Tapio Laaksonen
Veikko Hakala
Jussi Grönqvist
Rauno Jokinen>
>Martti Kiiveri
Paulo Rauhamäki
Kimmo Karppinen
Kimmo Lahti
Sirkka Grönqvist
Vasili Rjagolev
Jani Immonen
Työryhmä
Puvustuksen toteutus Työryhmä
Tarpeisto>/td> Työryhmä
Tekniikka Jussi Grönqvist
Juho Hilden
Juliste Sanna Hellekoski,
Jarmo Skön
Käsiohjelma Sanna Hellekoski,
Marko Kahelin
Markkinointi Sanna Hellekoski
Anne Kahelin
Työryhmä
Kotisivujen ylläpito Jarkko Salakari
Catering ja huolto Anne Kahelin
Rauno Jokinen
Ensi-ilta 29.6.2011 klo 19.00
Rönnin Kesäteatterissa
Esityksen kesto n. 2 tuntia + väliaika
Tuotanto Rönnin Kesäteatteri /
Eräjärven Työväen
Näyttämö ry
Tekijänoikeudet Suomen
Näytelmäkirjailijaliitto

Teatteri toimii harjoituskaudella Oriveden seudun kansalaisopiston opintopiirinä.

Kiitämme kaikkia tuotannon valmistumiseen vaikuttaneita yhteistyökumppaneita!

KUVIA | Rikos ja Rakkaus

Kätketty kipinä

Eräjärven Työväen Näyttämö | 1980

Henkilöt:

Feliks Palttala - Raimo Lepistö
Enni Lahti - Sinikka Honkanen
Nimismies - Unto Luoto
Poliisi - Jarmo Koskela
Alli Autio - Sirpa Vuorela
Yrjö Honkanen - Eino Männistö
Kalle Nieminen - Jaakko Järvinen
Halmeska - Ulla Järvinen
Oskari Kajala - Reijo Kahelin
Arvo Nurminen - Hannu Järvinen
Ilmari Pihlman - Jouko Lahtinen
Ohrana - Ahti Luoto
Milja Saarinen - Sirkka Luoto
Seera Lahtinen - Sirkka Grönqvist
Hannes Lehtinen - Matti Sirén
Mikko Lehtonen - Toivo Lehtonen
Lauri Järvinen - Seppo Grönqvist
Eelis Joensuu - Raimo Lepistö
Sulo Sirén - Teuvo Myllymäki
Alma - Hannele Järvinen
Arvi - Jarmo Koskela
Lipunnostajat - Jari Järvinen ja Jussi Grönqvist
Kertoja - Anne Kahelin


Lisäksi:
Tiina Huttula
Maarit Saarinen
Erno Järvinen
Petri Grönqvist
Lea Sirén
Minna Sirén
Hanna Sirén
Carita Aho


Käsirjoitus - OSKO:n työväen perinnepiirin keräämän aineiston, ryhmätöiden ja kirjallisuuden pohjalta käsikirjoituksen koonnut Hannu Järvinen
Musiikki - Eino Männistö ja Oriveden Musiikkiyhdistyksen Orkesteri
Ohjaus - Kari Hakala
Lavastusvastaavat - Matti Sirén ja Seppo Grönqvist
Puvustus - Sinikka Honkanen, Sirpa Vuorela, Sirkka Luoto ja Lea Sirén
Valot - Jarmo Koskela
Tuotanto - Eräjärven Työväen Näyttämö

Moreeni

Rönnin Kesäteatteri 2011

Henkilöt:

Joosefiina Nieminen,
perheen äiti
Iisakki Nieminen,
sekatyömies
Paavali Nieminen,
esikoispoika
Kalle Nieminen,
merenkulkija
Elina Nieminen,
perheen heikompi tytär
Sylvi Nieminen,
perheen nuorempi tytär

Tauno,
Sylvin mies

Jakobsson,
liikemies

Selma Toivonen,
Paavalin vaimo

Jammu Toivonen,
Selman isä, muurari

Haapaska,
tuleva leskirouva

Jooseppi Mäkinen,
kylän joutomies
Mäkiskä,
hänen vaimonsa
Lempi Mäkinen,
Jooseppi Mäkisen
veljentytär

Opettaja Porras,
kylän opettaja

Linteenska,
Nainen Amurista

Linteenskan lapsia



Dahlmanska,
talonrakennuttaja

Jussi Korpela,
valkoisten upseeri

Väinö Virtanen,
punaisten upseeri

Kalle Ketonen

Lääkäri

Pankinjohtajatar

Pappi

Valkoisten esikuntaa




Sormuska ja poikansa




Riitta Kurkela

Reijo Kahelin

Tino Manninen ja
Teemu Heikkinen
Miro Manninen ja
Tino Manninen
Eissi Kauppinen

Emilia Lahti
Eissi Kauppinen

Mika Ruokonen


Mika Ruokonen


Suvi Lindell-Mäkelä


Tapio Laaksonen


Riitta Ketola


Tarmo Grönqvist

Anne Kahelin

Maikki Pajunen



Irma Koskela


Suvi Lindell-Mäkelä


Ronja Valkama,
Minja Valkama,
Milena Manninen

Irma Koskela


Teemu Heikkinen


Tapio Laaksonen


Paulo Rauhamäki

Seppo Grönqvist

Maikki Pajunen

Seppo Grönqvist

Seppo Grönqvist,
Irma Koskela,
Tarja Lahti,
Paulo Rauhamäki

Tarja Lahti,
Samu Lahti

Joukkokohtauksissa
näyttelijöillä
myös muita rooleja.
Kirjoittanut

Dramatisointi


Ohjaus

Lavastuksen suunnittelu

Lavastuksen toteutus



Puvustus

Tarpeisto



Teatteritekniikka





Käsiohjelma


Juliste ja
käsiohjelman taitto

Markkinointi


Kotisivujen päivitys

Catering
ja muu huolto

Tekijänoikeudet


Lauri Viita

Rönnin kesäteatteri ja
Perttu Pesä

Perttu Pesä

Perttu Pohjanperä

Tapio Laaksonen,
Martti Kiiveri,
Rauno Jokinen ja ryhmä

Heidi Kojo

Kimmo Karppinen,
Suvi Lindell-Mäkelä,
Tarja Lahti ja ryhmä

Jarkko Koskela
Juho Hildén
Jussi Grönqvist
Mikko Kahelin
Teemu Heikkinen

Sanna Hellekoski
Marko Kahelin

Sanna Hellekoski


Sanna Hellekoski,
Anne Kahelin

Jarkko Salakari

Anne Kahelin,
Rauno Jokinen

Lauri Viidan perikunta ja
Rönnin Kesäteatteri

 

Ensi-ilta


Esityksen kesto


Tuotanto

17.6.2011 klo 19.00
Rönnin Kesäteatterissa

2 tuntia 15 minuuttia
väliajan kanssa

Rönnin Kesäteatteri /
Eräjärven Työväen Näyttämö ry

Teatteri toimii harjoituskaudella Oriveden seudun kansalaisopiston opintopiirinä.
Kiitämme kaikkia tuotannon valmistumiseen vaikuttaneita yhteistyökumppaneita!

Reikäenkeli

Eräjärven Työväen Näyttämö | 1982

Henkilöt:

Rovasti Valkoinen - Reijo Kahelin
Martta, hänen vaimonsa - Sirkka Grönqvist
Raakel, heidän tyttärensä - Sirpa Koskela
Toimittaja Mustonen - Anne Kahelin
Näppi, kirkkohallintokunnan jäsen - Riitta Lahtinen
Jyrkänne, kirkkohallintokunnan jäsen - Ulla Järvinen
Heikka, liikemies - Eino Männistö
Saku, lähinnä taidemaalari - Jari Järvinen
Haudankaivaja - Matti Sirén
Työmies - Jaakko Järvinen
Lehtiä lakaiseva nainen - Sinikka Honkanen
Valtuutettu - Lea Sirén
Kilpeläinen, kunnallismies - Sirkka Luoto
Nimismies Henttonen - Seppo Grönqvist
Poliisi I - Jari Järvinen
Poliisi II - Jarmo Koskela
Näyttelyvieras - Sinikka Honkanen
Puhelin äänet - Ulla Järvinen, Riitta Lahtinen ja Seppo Grönqvist

Lisäksi: 
Petri Grönqvist
Juha Immonen
Jani Grönqvist
Erno Järvinen
Riku Lahtinen
Maaria Immonen
Inga Lahtinen
Mira Kahelin

Käsikirjoitus - Aimo Vuorinen
Sovitus - Timo Mäkinen
Ohjaus - Timo Mäkinen
Kuiskaaja - Kirsti Immonen
Valojen hoitaja - Erkki Immonen

Esitysoikeudet - Työväen Näyttämöiden Liitto ry

Tuotanto - Eräjärven Työväen Näyttämö ry

Alakategoriat

  • Historiikki

    Eräjärven Työväen Näyttämö ry pähkinänkuoressa

    Eräjärven työväenyhdistys perustettiin 1906. Seuraavana vuonna esitettiin ensimmäiset näytelmät ja näin jatkettiin vuoteen 1930, jolloin työväentalo suljettiin ja yhdistys lakkautettiin. Tästä seurasi myös näytelmäkerhotoiminnan loppuminen. 1945 sotien jälkeen eri työväenyhdistysten myötä myös näytelmäkerhotoiminta elpyi. Elpymiseen vaikutti erityisesti 1947 valmistunut uusi työväentalo, Seuratalo.  Sieltä aina tähän päivään asti  on Eräjärvellä ollut laaja näytelmätoiminta, joitakin katkoksia lukuunottamatta.

    Eräjärven Työväen Näyttämö perustettiin 1980, ja sen ensimmäinen näytelmä sai ensi-iltansa vappuaattona 1980. Näytelmä oli työryhmän omaan tekstiin ja työväen paikallishistoriaan perustuva Kätketty Kipinä. Kätketystä kipinästä päätyi osia MTV:n työväentaloja käsittelevään ohjelmaan.

    Näytelmiä on käyty esittämässä useilla eri paikkakunnilla, jopa ulkomailla asti. Varsinkin ETN:n alkuaikoina vierailtiin joka vuosi eri paikoissa. Teatteri onkin vieraillut 11 eri paikkakunnalla Suomessa, Ruotsissa (1986) ja Venäjällä (2012). Kahdesta näytelmästä on esitetty katkelmia televisiossa. Televisioon päädyttiin myös heti toiminnan alkuvaiheessa erillisellä runoesityksellä.

    Eräjärven Työväen Näyttämön perustamis-asiakirja allekirjoitettiin 21.2 1983, jolloin siitä tuli yhdistys. Oikeusministeriö hyväksyi ETN:n yhdistykseksi, ja se kirjattiin rekisteriin 10.1.1985. ETN:stä tulikin harrastuksen yhdysside ja pitkäjänteinen puurtaja.

    Marraskuussa 1986 ETN teki vierailun Ruotsiin esittämään näytelmän Hevosen tarina Tukholmassa ja Varbergissa.

    1991 ETN esitti ensimmäistä kertaa näytelmänsä myös Rönnin kesäteatterissa.

    Itsenäisyyspäivänä 1991 ETN sai Oriveden kulttuurilautakunnan taidepalkinnon.

    Kesäksi 1993 tehtiin ensimmäinen näytelmä Rönnin kesäteatteria varten. Kesästä 1994 alkoi ETN:n kesäteatterikausi, josta seuraavat kahdeksan vuotta tehtiin näytelmiä vain kesäteatteriin.

    Kesällä 1994 kuvattiin Eräjärvellä myös draamadokumentti Voita, sähköä ja smetanaa, joka kertoo Eräjärven Osuusmeijerin tarinan. Siinä näytteli useita ETN:n jäseniä. Dokumentti esitettiin TV2:lla samana syksynä.

    1995 kesäteatteri otti käyttöön tuotantonimekseen Rönnin Kesäteatteri, ja samalla Kesäteatterille kehitettiin logo Tuula Justanderin alun perin Niskavuoren Hetaan tehdystä julisteesta.

    1996 Rönniin tehtiin työllisyysvaroin ja talkoovoimin 350-paikkainen nouseva, kiinteä katsomo. Oman rahoituksen lisäksi hanke sai avustusta Oriveden kaupungin vapaa-aikalautakunnalta ja KSL:n Oriveden seudun opintojärjestöltä. Rahaa kerättiin mm kyläläisten haastekeräyksellä. Oman panoksensa antoivat katsomon rakentamiseen myös Puistolan perhekodin nuoret.

    1997 ETN haki rahoitusta AV-projektille, jonka myötä kuvauspaikkoja, tarpeistoa ja avustajia kartoitettiin ja rekisteröitiin. Työ tuotti tulosta, sillä kesällä 1999 TV2 kuvasi Eräjärvellä osia maalaiskomediaan Trasselirakastaja ja vuonna 2010 Alavilla mailla hallanvaara.

    1990-luvun lopussa rakennettiin Seuratalon yläkertaan tilat teatterin suurehkolle pukuvarastolle kehittämishankkeiden yhteydessä.

    Syksyllä 2001 aloitettiin Seuratalolla kesäteatteriryhmän rinnalla talvinäytelmäryhmä Tupateatteri. Mika Ruokonen kehitteli Kesäteatterin logon pohjalta Tupateatterille oman logon. Tästä asti ETN on tehnyt sekä Tupa- että Kesäteatterille näytelmiä.

    2009 ETN sai Pomoottori-rahoituksella hankittua Tupateatterille nousevan katsomon, joka on koottava ja siitä on mahdollista rakentaa myös esiintymislava. Samalla Seuratalo sai uudet ulko-ovet sekä ääni- ja valopisteen.

    2010 ETN julkaisi 30-vuotisjuhlan kunniaksi teatterin toiminnasta kertovan kirjan Kätketystä Kipinästä Kätkäläiseen. Kirjan kirjoitti Hannele Mäkelä ja taittoi Sanna Hellekoski.

    2011 teatteri sai Pirkanmaan taidetoimikunnan Kulttuuritekopalkinnon, kun näyttelijätyöryhmä teki Perttu Pesän ohjauksessa uuden dramatisoinnin Lauri Viidan Moreenista ja esitti sen Rönnin kesäteatterissa.

    Kesällä 2012 Siitaman pukuvarasto lakkautettiin ja loput asusteista siirtyivät ETN:lle. Syksyn aikana pukuvarasto siivottiin, korjattiin ja karsittiin talkoilla ja työllistämistuella.

    Syksyllä 2012 saatiin Tupateatteriin oma lasten ryhmä, kansalaisopiston JunnuTupis. JunnuTupiksen sisältönä on teatterin taitojen harjoittelu ja oman näytelmän valmistaminen.

    Marraskuussa 2012 teatteri vieraili Venäjällä Karjalan Kansallisen Teatterin, entisen Petroskoin Suomalaisen Teatterin lavalla näytelmällä Missä on kotisi, Enkeli?. Tuotanto kuului opetus- ja kulttuuriministeriön suomalais-venäläiseen kulttuurivaihtoon. Näytelmällä osallistuttiin myös Ekokumppanit Oy:n EU-osarahoitteiseen Teatteri kylässä -hankkeeseen esittämällä se Tampereen Ylioppilasteatterissa.

    Teatteri on toiminut kaikkina vuosina osan harjoituskausista kansalaisopiston opintopiirinä lukuun ottamatta Missä on kotisi, Enkeli? -tuotantoa. Talkootyölle ja omakustanteiselle toiminnalle on kuitenkin jäänyt merkittävä osa näytelmien tuottamisesta sisältäen esitykset, lavastukset, puvustukset, tarpeistot ja markkinoinnin. Esimerkiksi kesän 2012 tuotannon talkootöiden osuus oli 15 euron tuntihinnoittelulla noin 120 000 euroa.

    Teatterilla esityskertoja on ollut yli 300. Tarkkaa katsojamäärää ei ole tilastoitu, mutta arviolta yleisöä on ollut 70 500 vuosina 1980-2012.

    Teatteri on jäsenenä Suomen Harrastajateatteriliitossa, Työväen Näyttämöiden Liitossa ja Eräjärven Kehittämisyhdistys ry:ssä. Se on myös Oriveden Suvi ry:n perustava jäsen sekä Oriveden Suven kautta FinlandFestivals-ketjun ja Pirkanmaan Festivaalit PirFest ry:n jäsen.

    Kesäteatteri tekee jatkuvaa yhteistyötä Rönnin kanssa ja teatteri on yhteistyössä alueen yrittäjien ja toimijoiden kanssa.

    Teatteri on vuosien varrella tarjonnut opiskelijoille harjoittelu- ja työelämään tutustumispaikkoja, sekä työllistänyt useita pitkäaikaistyöttömiä.

    Eräjärven Työväen Näyttämön näytelmät ovat usein olleet osana yhteiskunnassa käytyä keskustelua. Monesti näytelmävalinnat ovat kuitenkin olleet vain sattumaa – tai sitten hyvää ennakointia. Kuitenkin näytelmillä on haluttu sanoa jotain vakavaa, niin yleisölle kuin näyttelijöille itselleenkin.

    Vuonna 1986 teatteri on asettanut itselleen tavoitteeksi:

    Löytää ajassa liikkuvaa

    Tehdä osallistuvaa, uudistuvaa teatteria

    Mennä pintaa syvemmälle

    Virittää keskustelua, ajatuksia

    Oppia uusia asioita; uutta itselle, uutta yleisölle

    Kehittyä ihmisinä; joka näytelmän jälkeen olemme erilaisia kuin ennen

    Teatterin historian aikana esitetyt näytelmät löytyvät esittely-osion kohdasta näytelmät.

Go to top