HomeRönnin Kesäteatteri

Rönnin Kesäteatterissa 2018

Antti Tuurin  KESÄPAINIT

Kesällä 2018 Rönnin Kesäteatterissa fiilistellään Antti Tuurin hurmaavia Kesäpaineja. Näytelmässä seurataan nuoren painijamestarin valintoja painiseuran ja nuoren morsiamen välillä. Vietetään päivä pohjalaiskylässä joskus 80-luvulla painiseuran nokkamiesten, painijanuoren läheisten ja vieraiden kanssa, unohtamatta juonittelua ja kansainvälisyyttä.

Tule kokemaan kesän kulttuurinautinto nousevassa selkänojallisessa katsomossamme kauniilla Rönnin salmella! Rönnin kesäravintolan palvelut täydentävät päivän sopivasti! Tarjolla on myös teatteripaketteja ryhmille, huomioiden lähiseudun muukin kulttuuri- ja matkailutarjonta.

Kesäteatteri saa katoksen ensi kesäksi, sillä Eräjärven Työväen Näyttämö on osittain Kantri ry:n Leader-rahoituksella rakentamassa reilun kahden vuoden hankkeessaan katsomon katosta ja uutta tekniikan tilaa. Tavoitteenamme on pakertaa seuraavalle kesälle uudet saniteetti- ja varastotilat aivan kesäteatterin katsomon viereen.

 -  - -

Ohjaajan puheenvuoro

Mitä on paini? Miksi se on toisille ihmisille intohimo ja toisille inhokki?

Vaikuttaako samat asiat molempiin tuntemuksiin? Se, että siinä on vain vastakkain kaksi ihmistä, jotka vielä koskevat toisiaan ties miten? Heittelevät, vääntävät, ovat toistensa päällä ja vääntelevät sekä itseään että toista pitkin permantoa? Ja vielä vähissä vaatteissa.

 

Tosiaan, painissa ovat vastakkain vain ihmiset. Heillä ei ole mitään teknisiä apuvälineitä.

Ei moottoria, sauvoja, suksia, mailoja tai palloa. Painissa punnitaan ihmisen fyysesti treenattu ruumis ja aivojen nopea reagointi, jotka räjähtävät toimintaan.

 

Suomi on painimaa. Sitä ei helposti huomaa. Tänä jääkiekon valtakautena paini on

harvemmin uutisotsikoissa, eikä painijoita suuresti näy lehtien lööpeissä tai

urheiluruutujen haastateltavina. Jos käteen sattuu tilastoja olympiasaavutuksistamme, huomaa

että paini on ollut yksi menestyneimmistä lajeista. Vuosien 1906 – 2016 välisenä aikana

pidetyissä olympiakisoissa Suomi on saanut 27 kultaa, 28 hopeaa ja 30 pronssia. Eli yhteensä 

82 mitalia! Ei huono.

 

Ympäri Suomea on edelleen lukemattomia painiseuroja. Eikä se enää ole pelkästään miesten

laji. Myös naiset voivat painia ja osallistua kansainvälisiin kisoihin olympialaisia myöten.

Harrastajia löytyy kaikilta elämän alueilta. Jopa runoilija Eino Leino oli Suomen

mestaruuskilpailuissa mitaleilla peräti neljä kertaa peräkkäin.

 

Entä sitten ” KESÄPAINIT”. Ei ole mikään ihme, että Pohjanmaan poika Antti Tuuri

kirjoitti näytelmän kotiseutunsa intohimosta painiin.

 

 ” KESÄPAINIT” on kertomus kahdesta painikilpailusta ihmisten välillä. Toinen tapahtuu

painimatolla ja toinen ihmisten tahtojen välillä. Kumpi on tärkeämpää: tulla joskus

olympiavoittajaksi vai saada rakastamansa tyttö omakseen. Onko urheilu elämää

tärkeämpää? Ja jos on, niin tuoko se onnea?

 

Näitä kysymyksiä pohtii nouseva painitähti Lassi, jonka täytyy tehdä valinta. Paini vai

morsian Liisa? Valmentajilla Siltala ja Päkki on omat suunnitelmansa suosikkinsa

tulevaisuudesta. Morsian Liisa ei kuitenkaan aio antaa tappelematta periksi.

 

Tässä taistelussa kaikki keinot oman päämäärän saavuttamiseksi näyttävät olevan sallittuja.

Kuka huijaa parhaiten? Ja ketä? Kaiken lisäksi tähän soppaan sekoittuu myös, kuinkas

muuten, äiti, jonka mielipide on: ”Talo on varmaa ja maa.”

 

Onko Lassi tämän kaiken keskellä vain heittopussi? Vai annetaanko hänen tehdä rauhassa

omat päätöksensä.

 

” KESÄPAINIT” on humoristinen ketju tapahtumia yhtenä kesäisenä lauantaipäivänä

jossain Pohjanmaalla.

 

Viihtykää kanssamme!

Eriikka Magnusson

 

 - - - - - - - -      

 

Rönnin Kesäteatterissa 2017:
Kauppa-Lopo

Kansanmusikaali Minna Canthin novellista

Dramatisointi Tuija Töyräs, sävellys /sovitukset Jyrki Heikkilä Jyväskylän kaupunginteatteriin vuonna 2014
Ohjaus: Jarmo Skön, laulujen ohjaus Leena Laaksonen, musiikin ohjaus ja sovitus Rönnin Kesäteatteriin Silja Kuoppala

Musikaali on

Suomi100-ohjelmassa Rönnin  Kesäteatterissa nähdään Suomen ensimmäisen merkittävän naiskirjailijan, Minna Canthin radikaali teksti vuodelta 1889. Näytelmä herätti aikoinaan suurestikin paheksuntaa, sillä pääosaa esittävä naista ei katsottu soveliaaksi sen ajan naiskuvaan.

Kauppa-Lopo oli lapsuudessaan kiertänyt kerjuulla, sitten kaupustelemassa hankkien siten elantonsa. Mutta sillä kiertolaisuudella oli myös kääntöpuolensa.

Ohjaajan sanat:

”Maailman rannan markkinoille jouvuin tyttö nuori, vaikk´olen köyhä kulkuri niin suremaan en huoli. Ei saa surra pappa ja mamma, ei saa surra kukkaan. Tämmösen likan elää pitää maailman mielen mukaan”, laulaa Lopo keskellä Jyväskylän toria.

 

Kauppa-Lopo on nainen, joka joutuu tahtomattaan muiden ihmisten tuomittavaksi, mutta sääliä hän ei kaipaa. Osittain myös omat valinnat elämässä ovat asettaneet hänet asemaan, jossa hän ei sopeudu yhteiskuntaan. Hän on kaikkea muuta kuin kunniallinen nainen 1800-luvun lopun Suomessa. Mutta vaikka Kauppa-Lopo alkoholisoitunut irtolaiselämää viettävä pikkuvaras onkin, niin mahtuisiko hän elämään jyväskyläläisten rinnalla?

 

Minna Canth nosti alun perin novelliksi kirjoittamansa tarinan keskiöön pohdinnan siitä, miten me näemme ihmisestä monesti vain yhden puolen. Kuinka helppoa onkaan tarttua johonkin ulkoiseen ja arvottaa toinen sitä kautta? Kuinka helposti mieli demonisoi jonkun oudon, uuden, tuntemattoman, erilaisen? Hyväsydäminen Lopo ei saa teoistaan kunniaa, niitä ei nähdä eikä arvosteta rujon ulkokuoren takia.

 

Eräjärven Työväen Näyttämö juhlii satavuotiasta Suomea nostaen esiin Minna Canthin elämän ja tuotannon. Canthin kautta olen taas saanut muistutuksen siitä, kuinka merkityksellistä sivityksessä on pysähtyä katsomaan myös taaksepäin, se lisää ymmärrystä ihmisistä ja yhteiskunnasta. Emme me loppujen lopuksi ole paljoa 100 vuodessa muuttuneet, mutta Canthin kaltaisten, rohkeiden sivistyksen airueiden, takia me osaamme suhtautua toisiimme hieman tasa-arvoisemmin. Kauppa-Lopo taas muistutti, että hyvä sydän ei paljastu kaikille, pitää osata katsoa pidempään, ilman ennakko-oletuksia. Lisäksi itselleen tulisi olla rehellinen ja armelias, muiden mielen mukaan ei tulisi elää.

 

Jarmo Skön

 

Ensi-ilta la 17.6.2015 kello 15

OSTA LIPPUSI KÄTEVÄSTI NETISTÄ - LIPPUKAUPPAAMME PÄÄSET TÄSTÄ

Oriveden Suvi

 

Pirfest

 

finland festivals

 

oriveden seudun kansalaisopisto

 

Go to top